Kultaimarre, kotimaisen kallioimarteen kaukainen systeri

Kultaimarre tieteelliseltä nimeltään Phlebodium aureum kuuluu sannikkaiskasveihin. Otsikkoon viitaten, se on sukua kotimaisissa metsissämme kasvavalle kallioimarteelle.
Äkkivilkaisulla kultaimarteessa ei ole mitään kultaista!? Koko kasvihan näyttää harmaan ja hopean sävyttämälle. Kasvin nimi juontuukin sen kullankeltaisesta juurakosta, joka suikertaa karvaisena kasvualustan pinnalla.

Kultaimarteet valon siivilöimänä. Kukka ja Sisustus Neilikka, Lahti

Kultaimarre on kasvutavaltaan epifyytti. Se kasvaa alkuperäisesti trooppisella vyöhykkeellä esim. puunrungolla tai sammaleisen kiven päällä päällyskasvina. Juurakko on kiinnittynyt alustaansa, puunrunkoon, eikä ole hautautuneena kasvualustaan. Kauttaaltaan kullankeltaisen karvoituksen peitossa oleva juurakko kätekee sisälleen uusia kasvupisteitä, joista uudet lehdet puhkeavat. Juurakon karvoituksella on myös elintärkeä tehtävä, kasvi ottaa sen avulla käyttöönsä ilmasta kosteutta ja ravinteita. Näiden ominaisuuksien vuoksi, kotikasvatuksessa onkin tärkeää olla hautaamatta juurakkoa kokonaan multaan. Kasvi kyllä kasvattaa kultaisesta juurakostaan mullan sisälle ns. imujuuriston, jolla kiinnittyminen, kosteuden ja ravinteiden otto varmistetaan.

Tarkastellaanpa sitten kultaimarteen lehdistöä.
Pääväritykseltään lehdistö on harmaan-vihreä. Harmauden lehdistöön tuo hennot silkkiset karvat. Niillä on samainen tehtävä kuin juurakon karvoituksellakin, ravinteiden ja kosteuden otto.
Lehtien alapintoja tarkasteltaessa saatat löytää sieltä pieniä mustan-ruskeita täpliä. Ne ovat itiöpesäkkeitä eikä niitä tarvitse säikähtää. Ne eivät ole ötököitä tai oire kasvitaudista. Sannikkaiskasvit lisääntyvät itiöistä.
Lehtien ulkomuoto on liuskainen. Puhutaan pariliuskaisesta lehdestä, jolloin liuskat lähtevät vastakkain lehdeltä. Kärkiliuska (lehden kärki) on pitkä ja lehdistö kauttaaltaan aaltoreunainen.

Kultaimarteen harmaan-vihreää lehdistöä. Kukka ja Sisustus Neilikka, Lahti

Kultaimarre kannattaa sijoittaa runsaaseen hajavaloon, paahdetta  tai pimeyttä tämä kasvi ei siedä. Kasvi tykkää lämpimästä kasvupaikasta, jopa +28 asteen lämpö kelpaa sille.
Lepokaudella lämpötilaa voi laskea, mikäli mahdollista. Mutta tällöinkään lämpötila ei saa laskea alle + 15 asteen.

Tämä kasvi pitää kosteudesta, eikä ota nokkiinsa vaikka kastelet sitä päivittäin, mikäli kasvupaikka on sille suotuisa. Mullan pinnalla olevan juurakon kultaiset karvat hylkivät ylimääräisen kosteuden, eikä mätäne. Kasvualustaa ei saa päästää kuivamaan.
Kultaimarre rakastaa sumuttelua ja kosteaa huoneilmaa. Joten hanki suihkupullo ja käytä sitä ahkerasti, mikäli ihastut ja hankit itsellesi tämän kasvin.

Kultaimarretta voit lannoittaa aivan tavallisten lannoiteohjeiden mukaisesti. Kaikki tavalliset ruukkukasvilannoitteet käyvät. Lue valmisteen ohje.

Kultaimarretta on helppo lisätä. Lisääminen tapahtuu helpoiten juurakkoa jakamalla. Itse suosin jakamista siten, että juurakon palassa jonka irroitan, on yksi valmis lehti ja yksi uinuva kasvupiste valmiina. Voit varovasti silitellä juurakkoa sormellasi ja mikäli tunnet juurakossa pienen kohouman on tämä merkki kasvupisteestä. Irroitetun juurakon palan voit kiinnittää kasvualustalla täytetyn ruukun pinnalle vaikkapa rautalankakoukkujen avulla, mutta älä hautaa palasta multaan. Tästä palasesta se pikkuhiljaa alkaa kasvamaan.

Kultaimarteita rautalankakorissa. Kukka ja Sisustus Neilikka, Lahti

Kultaimarre soveltuu mainiosti käytettäväksi kasviterraarioissa. Kasviterraarioissa kosteus ja lämpö säilyvät, siitähän kultaimarre tykkää. Kasviterraarion rakentamisesta olen kertonut aikaisemmissa postauksissani, käyhän kurkkaamassa.

Kultaimarre on viherryhmien piristys poikkeuksellisen värityksensä ja hauskan ulkomuotonsa vuoksi. Kultaimarretta voit kasvattaa myös amppelikasvina, sillä vanhemmiten sen lehdet kasvavat pituutta ja alkavat kaartua.