Voihan viikuna, lyyra sellainen

Wau, nyt pääsemme vaikuttavan vihreän seuraan! Tälläkertaa vietämme hetken lyyraviikunan kanssa, jota tieteelliseltä nimeltä kutsutaan Ficus lyrataksi.

Aikaisemmin tässä blogissa on esitelty lyyraviikunan sisko, kumiviikuna ja nämä kaksi sisarusta ovat vaikuttavan ja komean näköisiä huonekasvejamme. Molemmat kasvavat suuriksi, huoneenkorkuisiksi puiksi ja lehdet ovat suuret. Nämä ovat juuri niitä kasveja, joita jo isoäitimme kasvattelivat asunnoissaan. Mutta tällähetkellä molemmat niin trendikkäitä kuin vain voivat olla!

Lyyraviikuna, jossa kolme taimea samassa ruukussa

Siirrytäänpä sitten tähän Ficus lyrataan – lyyraviikunaan. Sen tunnistaa erikoisen muotoisesta lehdestä, joka muistuttaa vanhan kuvauksen mukaisesti viulun pohjaa ja siksi tuo lyyra tuossa nimessä ihmetyttääkin. Mutta näin se vain on. Nämä suuret lehdet voivat kasvaa jopa yli 40 cm. pitkiksi ja parisenkymmentä senttiä leveiksi.  Lehdet ovat kovat, tummanvihreät ja alapinnalla on lehtisuonet hyvin esillä. Kasvilla on puumainen runko. Sen näkee usein kasvavan haarattomana, suorana kasvina, mutta nykysin kaupan on myös haarottuneita yksilöitä tai useampi taimi samassa ruukussa.

Lyyraviikuna kannattaa sijoittaa runsaaseen valoon, ei kuitenkaan ihan paahteeseen. Vanhoissa viherkasvioppaissa neuvotaan sijoittamaan tämä kasvi paikkaan, jossa valo pääsee sen luokse useasta suunnasta. Näin kasvu pysyy suorana ja tanakkana. Suuren kokonsa vuoksi kasvi tarvitsee tilaa ympärilleen ja ottaa aivan varmasti huoneessa katseenvangitsijan roolin.

Tämä komistus pitää lämpimästä ja tykkää myös sumuttelusta. Usein tämä kasvi neuvotaankin sijoittamaan ylemmäksi kuin lattialle. Itse noudatinkin vanhan viherkasvioppaan neuvoa niin, että nostin lyyran kasvipylvään päälle, lämpimälle ja valoisalle paikalle. Vetoa tämä hienolainen ei siedä, lehdet varisevat vetoisessa paikassa.

Lyyraviikunan lehdistöä

Kastelun suhteen nämä isolehtiset viikunat ovat vaateliaita. Ne pitävät kosteasta kasvualustasta, eikä se saisi päästä kuivumaan kokonaan laisinkaan. Pintamullan kuivahdus parin sentin syvyydeltä on ok ja riittävä, tämän voit kokeilla sormella. Kuivahduksen todettuasi on aika kastella multapaakku uudelleen perusteellisesti. Seisomaan vesi ei kuitenkaan saa jäädä mikäli käytät umpinaista suojaruukkua tai aluslautasta.

Lannoitus on tärkeää lyyraviikunalle. Voit käyttää tavanomaisia vähittäiskaupasta saatavia viherkasvilannoitteita. Kesäaikaan lannoittaa voi viikoittain kasteluiden yhteydessä lannoitevalmistajan ohejistuksen mukaisesti.

Lyyraviikuna kuuluu kasveihin, jotka arvostavat kasvurauhaa. Jos multa on hyvää, siis kasvi voi hyvin, ja ruukku on riittävän suuri (kts. aikasemmat postaukset mullanvaihtoon ja ruukun valitsemiseen liittyen) niin on parasta jättää tämä kaveri rauhaan. Pohdi mullan ja ruukun vaihtamista vasta sitten kun on aivan pakko.

Isolehtisten kasvien hoitoon kuuluu ehdottomasti myös lehtien pyyhintä märällä rievulla. Lehdet keräävät helposti pölyä ja märällä pyyhkiminen ehkäisee myös tuholaisten ilmaantumista. Nuoria ja uusia lehtiä ei kannata pyyhkiä ne saattavat vaurioitua siitä.

Vanhoja, leikkaamalla haaroittuneita lyyraviikunoita. Marimekko, Helsinki, Kämp Galleria

Lyyraviikuna on ehdottomasti kasviryhmien ja huoneiden komistus. Toivottelen hienoja hetkiä mahdottoman hienon kasvin parissa!